Mistä kiinteistöjen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää?

Kiinteistön aiheuttamat ilmastopäästöt voidaan jakaa kahteen luokkaan: tuotesidonnaisiin ja energian käytön aiheuttamiin päästöihin.

Tuotesidonnainen hiilijalanjälki sisältää muun muassa raaka-aineiden hankinnan ja käsittelyn, kuljetuksen, rakentamisen, korjaamisen ja lopulta rakennuksen purkamisen aiheuttamat päästöt.

Tuotesidonnaiset päästöt johtuvat pääasiassa käytetyistä materiaaleista, kuten betonista, puusta, teräksestä tai tiilestä. Jokaisella niistä on erilainen päästövaikutus.

Rakennusmateriaaleja valitessa on hyvä miettiä rakennuksen koko elinkaarta. Rakentamisvaiheessa voi vaikuttaa siihen, miten hyvin materiaalit sopivat kiertotalouteen, eli miten helposti niitä voidaan kierrättää rakennuksen purkuvaiheessa.

Käytön aikaisista ilmastopäästöistä suurin osa tulee kiinteistössä kulutetusta energiasta.

Nykyään rakennetaan energiatehokkaampia kiinteistöjä kuin ennen, joten energian osuus rakennuksen koko elinkaaren aikaisista päästöistä on uusissa rakennuksissa huomattavasti pienempi kuin vanhoissa kiinteistöissä.

Myös energiantuotantoa kehitetään koko ajan vähäpäästöisemmäksi, mikä vähentää energian osuutta kiinteistön kokonaispäästöistä.

Vanhemmissa kiinteistöissä energia aiheuttaa yleensä suurimman osa kiinteistön hiilijalanjäljestä. Sitä voi pienentää neljällä eri tavalla.

Neljä tapaa vähentää energiakäytön aiheuttamia päästöjä kiinteistössä

1. Paranna kiinteistön energiatehokkuutta

Energian käytön vähentäminen on paras tapa vähentää päästöjä. Energiatehokkuutta voi parantaa remonttien yhteydessä esimerkiksi lisäeristyksillä. Myös erilaisten säätöjen kuntoon laittamisessa on paljon mahdollisuuksia säästöön.

Kiinteistövahti selvittää huoneistojen lämpötila- ja ilmankosteustietoa analysoimalla, milloin rakennusta lämmitetään liikaa ja milloin liian vähän, ja auttaa datan perusteella optimoimaan kiinteistön lämpötilan.

Älykäs lämmönjakokeskus pitää huolen, että kiinteistön lämmitys on kohdallaan ja käyttää energian mahdollisimman tehokkaasti.

Patteriverkoston perussäätö varmistaa, että vesi kiertää tasaisesti lämmityspattereissa ja lämpö jakautuu tasaisesti jokaiseen asuntoon.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa kiinteistöstä poistettavasta ilmasta. Se siirtää lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

2. Tuota päästötöntä energiaa

Kiinteistökohtainen uusiutuvan energian tuotanto vähentää päästöjä ja lisää omavaraisuutta. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa. Se on maahan varastoitunutta auringon lämpöä, johon sekoittuu maan sisäosista virtaavaa lämpöä. Sitä pystytään hyödyntämään maalämpöpumpulla.

Aurinkopaneeleilla saa uusiutuvaa energiaa omalta katolta.

3. Osta päästötöntä energiaa

Oman energiantuotannon lisäksi voit vaihtaa energiantoimitussopimukset uusiutuvaan energiaan. Kiertolämpö nollaa lämmityksestä aiheutuvat päästöt. Sitä tuotetaan muun muassa jätevedestä, konesaleista, sähköasemilta ja teollisuuden prosesseista kerätystä hukkalämmöstä.

Kiinteistö voidaan lämmittää myös Uusiutuvalla kaukolämmöllä, jonka tuotannossa käytetään puupellettiä.

Tuulisähkö on uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin auringon säteilystä.

4. Tasapainota päästöt ja ilmastohyödyt

Energiatehokkuuden parantamisen ja vähäpäästöisen energiankäytön jälkeen jäljelle jääneitä ilmastopäästöjä voi tasapainottaa ilmastohyödyillä, kuten kompensoinnilla ja uusiutuvan energian myynnillä. Esimerkiksi itse tuottamaansa energiaa voi myydä sähköverkkoon, jolloin sen voi laskea päästövähennykseksi.

Energiatehokkuus nostaa kiinteistön arvoa

Energiatehokkuus on kilpailuvaltti. Esimerkiksi ympäristösertifikaatit, kuten LEED ja BREAAM, vaikuttavat kiinteistön arvoon.

Kun käytön aikainen energiankulutus ja sen aiheuttamat päästöt vähenevät, kiinteistön arvo kasvaa.

Kiinteistön aiheuttaman hiilijalanjäljen pienentäminen vaatii vain pientä vaivannäköä, ja alkuun pääsee vähillä kustannuksilla. Se on helppo tapa lähteä mukaan elintärkeisiin ilmastotalkoisiin.